Haa, kuulun tähän kummalliseen ihmislahkoon, jotka pitävät syksystä ja sateesta, ihanaa! Ei tarvitse katsella ympärille ja "ihailla" maisemia, sade kamppeet vaan niskaan ja lippis päähän. Koira remmiin ja menoksi. Tarakin ymmärtää, ettei sade ole syy mennä sisälle, vaikka muuten rakastaa peiton alla köllöttelyä.
Nautitaan tästäkin vuodenajasta, niin osaamme taas arvostaa meidän vaihtelevaa luontoamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti