perjantai 25. helmikuuta 2011

Ensimmäinen viikko takana

No niin, nyt on viikko leikkauksesta (to 17.2) lauantaina otettiin pakkaukset ja pumppu pois. Särkylääkkeille en huomannut tarvetta, ainakaan siinä määrin kun purkin kyljessä luki. Heräsin la-su välisenä yhönä siihen, kun nukuin leikatun käden päällä, eli olin kääntänyt sen pääni alle, niinkuin yleensä :) Tiistaina oli sitten ensimmäinen fyssari käynti. Yllätystä aiheutti minun suht laajat liikeradat (ilman kipua), nyt sitten jumpataan 1-2 kertaa päivässä ja odotellaan tikkien sulamista. Tämä jumppaaminen on kyllä aiheuttanut sen, että Burana purkki aukeaa nyt säännöllisesti.... pitäisi vielä muistaa käyttää jääpussia, niin ei olisi näin "tuskasta". Lisää taas myöhemmin.
ps. olen jo kertaalleen imuroinut ja pessyt lattioita :)

perjantai 18. helmikuuta 2011

Taas ohi on :)


Odoteltu olkapääleikkaus on ohi ja nyt alkaa toipuminen/kuntouttaminen :) Menin sisään Peijakseen klo 7 ja lähdin kotinn hieman ennen klo 14, kun äiti haki minut. Olisin karannut jo aikaisemmin, mutta piti odotella fyssarin käyntiä. Menin saliin heti 8 jälkeen ja nukkumatti iski 8.15. Seuraavan kerran kun oli itsellä edes hieman tolkkua oli klo 10, oin kuulemma 9.45 saanut leikkurissa vielä lihakseen kipulääkkeen ja sitten oli tuotu heräämöön. Ei ollut pahaa oloa, eikä muitakaan vaivoja, jos ei lasketa tajutonta palelua ja huulien kuivumista mukaan. Kipupumppu roikkuu mukana vielä huomiseen, jolloin saan kiskoa sen pois. Nyt nappaillaan pumpun lisäksi burana 800 ja panacodia. Yö meni hyvin, tottakai heräsin muutaman kerran, mutta samantien nukahdin uudestaan eli kaikki tähän asti hyvin....

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Taas selvittiin


Hoitokoiran omistaja pääsi onnellisesti kotiin Egyptin reissulta ja todennäköisesti (toivottavasti) meidän koira ei ole pieniin päin :D. Pinna vain meinasi yksinkertaisesti katketa,yöt oli oman olkapään kipujen takia muutenkin hankalia ja aamut tulivat liian pian (vapaa päivien ihana ulina herätys). Nyt odotan, että pysyisin terveenä tulevan viikon torstaihin saakka (meillä yskitään ja niistellään :( ja "koti" hoidossa oli isompi likka angiinan kanssa), jolloin pitäisi hiippailla Peijaksen sairaalan päiväkirurgiselle osastolle jo klo 7. Aina kun sanotaan pitkistä jonoista, voin kertoa jotain positiivistäkin, olin jonossa 2 kk ja 7 pvä :) eli joskus näinkin.

Olin jo niin toivonut, että nämä kauheat pakkaset edes hieman helpottaisivat, mutta mitä vielä. Tänä aamuna mittari näytti ystävällisesti -20,3 astetta ja me olemme sentään toisen kerroksen kohdalla, jossa on yleensä 1-2 astetta lämpimämpää. Se oli koiran kanssa kerrospukeutumista parhaimmillaan: fleecepuku-alle ja mantteli päälle + pipo (jota koira vihaa), itselle pipo jonka päälle pakko laittaa huppu, yök! Lapasetkin oli pakko laittaa, en pidä yhtään, mutta jos vaihtoehtona on tajuton sormien särky, niin pakkohan ne oli laittaa.

Mutta lisää ensiviikolla.

Hauskaa Ystävänpäivää kaikille!