Hoitokoira koheltaa :)

Pääsiäisenä minulla oli hoidossa oman koiran veli Miro ja sen reissun jäljiltä koiralta leikattiin rintarangantyrä. Silloin jouduin soittelemaan kasvattajalle lomalle Egyptiin. Nyt ajattelin pitää listaa koiran touhuamisista ym eli
Miro ei tykkää:
- komentamisesta
- paprikasta
- omista papanoista
- yksin jäämisestä (silloin merkkaillaan, tänään saldona: sohva, makuuhuoneen matto. Eilen likan kaksi tyynyä)
- imuroimisesta
- lattian pesusta mopilla
Miro tykkää:
- kurkusta
- nektariinista
- meidän sapuskoista
- pedata sänkyä
- viikata pyykkejä
- merkkailla kaikki ovenkarmit, jos ovi on auki :)
- haukkumisesta
- pomppimisesta
jatkoa lisää.....
Mirohan vetää aivan tajuttomasti remmissä ollessaan, joten oli odotettavaa, että jotain sattuu.... Koira on aivan selvästi itsetuhoinen, eulen lenkillä äijä sai armottomat riehumiset ja onnistui nykäisemään itsensä vapaaksi keskellä ajotietä. Tottakai sieltä tuli kuski, joka onnistui pysäyttämään autonsa ajoissa... koiran ja auton etu-renkaan väliä oli 1 CM. (kävelimme kyllä suojatietä pitkin), oli se aika shokki, kun huomasin, että toinen panta roikkuu tyhjänä. Tänään otimmekin käyttöön vedonestopannan joka meille oli annettu mukaan.

Koirahierontaa kissojen kera

Olin eilen jälleen hieromassa koiria Porttipuistossa. Henni(mustin ja mirrin työtekijä) hierotti koiransa ja lähti sen jälkeen kävelemään kotiin. Matkalta hän soitti työpaikalleen, että tienviereen on jätetty kaksi kissanpentua. Tuija (työtekijä) lähti välittömästi hakemaan pentuja. Olivat katselleet olisiko pentuja ollut enemmän, mutta hiljaista oli. Pennut kiljuivat nälkäänsä ja heille annettiin korviketta, sain olla mukana syöttämässä pentuja. Tuijan veikkaus pentujen iäksi oli 1-2 vkoa (oma kissa teki vuosi sitten pennut, niin vertasi niihin). Kuka oli niin julma ja jätti pienet pennut kuolemaan tien varteen? Pennut olisivat varmaan selvinneet vielä muutaman tunnin, mutta se olisi ollut siinä. Pennut lähtivät "vara" kotiin koiran ja kissan hoidettavaksi. Toivon että Tuija jaksaa nousta parin tunnin välein syöttämään vauvoja :)

Jatketaan koirahironnalla

Lauantain asiakkaat:
1. Saksanpaimenkoira-Retu (kaltoinkohdeltu, mutta selviytyjä)
2. Staffi- Viivi (rakastan kaikkia ihmisiä ja eläimiä)
3. Suursnautseri- Kaisa ( kenties pitkäjalkainen kohla peura entisessä elämässä)
Itku ja raivo meinasi tulla, kun kuulin Retu koiran historiaa. Retu on nyt n 11v sakemanni uros, ulkonäöltään menisi helposti 6-7v. Tullut nykyiselle omistajalleen neljä vuotiaana huumehörhöiltä turvaan otetuttuna. Koira oli viettänyt elämänsä 4 ensimmäistä vuotta häkissä ja jokaisen päivän saldoon kuului hakkaaminen ja potkiminen, tarkoituksena saada erittäin vihainen koira aikaiseksi. Ensimmäinen puoli vuotta oli ollut erittäin hankalaa, saada koira ymmärtämään se, ettei aamulla sängystä ylösnouseminen tarkoita hakkaamista. Joka kerta kuin nykyinen omistaja nousi ylös tai tuli ovesta sisään koira laski allensa ja kyyristeli, mutta sekin on voitettu jo. Koiran takapäähän on vasta viimeisen vuoden aikana saanut vieraat koskea ja halaamista niin, että kädet kierretään kokonaan kaulan ympäri, ei ennen eilistä ollut pystynyt yksikään vieras ihminen. Syy miksi he tulivat hierontaan oli se, että omistaja saisi hieman tietoa koiran luuston ja lihaksiston kunnosta. Koira oli selkeästi ns toispuolinen eli lihakset surkastuneet reilusti, mutta toinen puoli oli ihan ok, ikään nähden. Surkastuneelta puolelta huomasin myös kylkiluusta puuttuvan palan, juuri "hyvällä" potkukorkeudella, on mahtanut olla tuskaista. Retu oppi luottamaan lyhyen hetkemme aikana minuun, joten halailin koiraa varmasti 10 minuuttia, niin että käteni oli koiran kaulan ympärillä oikein tiukasti, ai, että tuntui hyvältä. Toivottavasti vielä näen koiraa hieronnan merkeissä ja miksi en muutenkin.

Huomenna haen seuraavaksi kahdeksi viikoksi meille hoitoon Miron (meidän Taran veli) ja Sanni meneen aluksi toisaalle, mutta tulee vielä vajaaksi viikoksi meille. Voi jäädä vieraiden koirien hieronta hieman vähäiseksi joksikin aikaan, mutta ensi viikolle olen kuitenkin sopinut kaksi x 3 hierontaa :)

Mitä väliä, kun ilmaiseksi saa :(

Tänään oli taas oikein ratkiriemukas hieronta reissu. Klo 17 oli varattu Tiibetinspanieli Skylle aika, tuli paikalle ja hierottiin. Kauniit kiitokset sain palkaksi ja muutaman kunnon lipaisun, se oikeasti riittää. Sitten aloin odottaa kahta Greyhoundia, joille oli varattu kaksi aikaa, eli heidän piti tulla klo 18 ja siitä olisi jatkettu eteenpäin kaksi tuntia. Ei näkynyt koiria ja Mustin &Mirrin tyttöset yrittivät useamman kerran soittaa asiakkaalle.....ei vastattu puhelimeen. Luovutin odottamisen klo 18.45, jolloin asiakas oli myöhässä jo 45 min. Varauksen yhteydessä on asiakkaille sanottu, että aika pitää perua mielellään edellisenä päivänä, mutta samana päivänäkin käy, on meinaan aina halukkaita tulemaan. Onko se niin ettei toisen työtä arvosteta, kun ilmaiseksi jotain tekee?Kyllä minä mielelläni olisin kotona ollut syömässä mansikoita ja juomassa rauhassa kahvia töiden jälkeen. No kyseiselle perheelle ei enän aikoja suoda, on muuten jo toinen koiran omistaja, joka ei ilmestynyt paikalle. Arvatkaa hatuttaako?

Taas meni vapaa päivät

Se olisi ilta-vuoroon lähteminen edessä....ei kauheasti innosta istua bussissa tällä kelillä, huh! Porkkalankadun reissu meni eilen ihan ok, kaveri myönsi syytteet oikeaksi ja todennäköisesti tulee jollain lailla korvatuksi puhelin ja vaivat. Jälleen kerran sitä miettii, miksei Suomalaiset ole tämän enenmpää rasisteja? Syytettyinä varkaudesta (ja ryöstöstä) oli kaksi reilusti tummemman ihonsävyn omaavaa maahanmuuttajaa ja asianomaisina kaksi aivan tavallista Suomalaista nuorta, ei ihme että maahanmuuttaja vastaisuus kasvaa.
Kävimme samalla reissulla Itäkeskuksen Tiimarissa ja siellä saimme ihanaa palvelua Somalialais-syntyiseltä nuorelta naiselta, joten pari (muutama sata) mätää omenaa helposti pilaa koko kuorman :)Onneksi on näitä poikkeuksiakin.

Olin sitten illalla taas hieromassa koiria.... asiakkaan perheellä oli kolme koiraa, joista vain yhden pystyin "kunnolla" hieromaan. Ensin oli Pyreneitten koira ikää n 3v, säkä korkeus 78 cm, narttu, useamman maan muotovalio.... huomasin koiraa tutkiessa, että koiralla oli verta kyljessä, sitä tutkittiin ja huomattiin samalla koiran koko vatsan aluksen ja jalkojen sisäpinnat olivat aivan täynnä pientä ihottumaa, jota koira raapi ja puri vereslihalle, omistaja ei ollut huomannut, (ihmettelen hieman ettei ollut) en suostunut hieromaan, koska ihottuma voi pahentua.
Toisena oli myös Pyreneitten koira, mutta 5 kk ikäinen pentu, jälleen ei hierota, voidaan vain "lääppiä".

Kolmantena mutta ei vähäsempänä perheen pitkäkarvainen mäyräkoira ikää alle 2v, polvet "rikki", jossain vaiheessa koiralla on ollut polvilumpiot poissa paikalta ja sitten ns luutuneet väärään kohtaan, seurauksena se, ettei koira pystynyt suoristamaan polvia kokonaan :( Iloinen ja onneksi kivuton näytti tämä tapaus olevan. Luulisi että kaikki perheen koirat olisivat yhtä tärkeitä, ettei vain jotain muotovaliota tarkasteltaisi ja käytettäisi lääkärissä,vaan kaikkia "hoidettaisiin" yhtä hyvin, jos ne on otettu perheeseen.
Tämäkin valitus johtuu varmaan helteestä, kun vielä keittiössä on makaroni-laatikko uunissa antamassa lämpöä lisää :)
Jatketaan taas, kun toivossa olisi hieman viileämmät kelit.

Hellettä piisaa ja koiria

Olen käynyt hieromassa koiria nyt 5 kertaa ja koiria on ollut se 3 kpl/kerta. Ei ihan 15 uutta koiraa, koska pari on tullut jo toisen kerran. Tämä on todella ollut haastavaa, kun lämpötila on ollut "hieman" korkealla :)Onneksi tila jossa hieron on selkeästi viileämpi, mutta kyllä sielläkin hiki valuu. Tänään piti mennä illalla hieromaan, mutta klo 19 tuli jo aamulla klo 10 ja klo 11 otin henkilökunnalta käsittelyyn kaksi tuttua koiraa. Roope-koiran piti tulla klo 17, mutta ikävä hot-spot pilasi hieronta ilon, koska on antibiootti kuuri päällä ja klo 18 koira oli vielä mökillä eli sainkin vapaa illan ei tee pahaa, ei. Huomenna on sitten klo 13.30 matka Porkkalankatu 13, tyttären tueksi, ja sieltä hieromaan taas kolme koiraa klo 17. Tällä hetkellä ole antanut vain 3 aikaa huomisen jälkeen, ja valituksia on kuulunut, pitäisi kuulemma käydä ainakin 3-4 x vkossa ( koirien omistajat ovat tätä mieltä), olisi kuulemma tärkeää, että olisin heidän käytettävissään silloin kun he haluavat, ei silloin kun minulle käy(ei kai se oma työ nyt niin tärkeää ole?)Se että teen ilmaiseksi, on Suomalaiselle tosi tärkeää.

Hei hei Pösö!

No, niin nyt olemme sanoneet hyvästi meidän Pösölle, joka palveli meitä hyvin 47000 km ajan ja neljä vuotta. Ei ole enään jalkapallojoukkueellista tavaraa, jota pitäisi kuljettaa, harvemmin enään autossa enempää kuin kaksi matkustajaa. Samanlainen auto meillä oli edellinenkin, joten Peugeot 307 SW aika kesti meillä 7 vuotta. Nyt on isännällä omissa nimissään ( kaksi edellistä oli minun) Ford, mustikan värinen. "Vanha" automme lähti viettämään perhe-elämää aina Kuopioon saakka, perheessä 4v ja 1,5 v tytöt ja syyskuussa uusi vauva. Toivottavasti heillä menee kotimatka hyvin :)

Kotiuduttu

Olipahan taas mielenkiintoinen hieronta kokemus. Länsigöötanmaanpystykorva oli ensimmäinen "asiakas", nuori näyttelyissä kunnoastautunut uros, joka oli yhteistyöhaluinen. Toisena oli 8 kk ikäinen chow chow uros, joka rodulleen ei tyypillisenä oli todella sosiaalinen ja halusi koko ajan olla sylissäni, heidän perheeltä kuulin että osassa yksi ollut Roope (tärisi ja vapisi) oli saanut apua hieronnasta. Kolmantena mutta ei todellakaan vähäisempänä oli Salli niminen musta vinttikoira sukuinen seropi, Salli oli käynyt aikaisemmin selän jumien takia jopa fysioterapeutilla, jossa oli suositeltu hierontaa, ihan koira, vaikka selkä melko kipeä. Huomenna taas uudestaan...asiakkaina ainakin staffi.

Koirahierontaa osa 2

Tässä odottelen tämän päivän hieronta rupeaman aloittamista, eli Mustiin ja miriin meno klo 12 siellä on taas kolmen koiran hieronta sessio edessä. Ainoa mikä aina aiheuttaa edes hieman "jännitystä" on se ettei minulla ole mitään tietoa tulevista "hoidokeista" ;). Olin eilen hieromassa kääpiöpinseri Miroa,jo toista kertaa tällä viikolla. Miroltahan leikattiin pääsiäisenä rintarangantyrä ja jonka kuntoutuminen oli alkanut hyvin. Omistaja soitti minulle maanantaina, että Miro "huutaa" kivusta kokoajan ja vahvat kipulääkkeet eivät auta. Koira todellakin huusi välillä minuutin välein, ei mitään pietä ulinaa. Huomasin että osa huudosta oli selkeää huomion hakemista, mutta todelliset kivut olivat todella kovat, lihakset olivat aivan krampissa koko takapäässä. Sain hieman rentoutettua koiraa ja illalla Anu soitti, ettei uskoisi samaksi koiraksi, oli illan aikana kiljaissut enään 1-2 kertaa ja alkoi vetää ulkona pissa lenkeillä. Kun näin koiran eilen, en ollu uskoa silmiäni, siellä lähes "riehui" vanha kunnon Miro (vain hieman jäykempänä kuin aikaisemmin), hieroin ja koira rentoutui. Toivotaan, että se tästä helpottaa. Itselle tuli hyvä mieli, että minusta on todellakin jotain hyötyä ja olen oppinut jotain josta voin olla edes hieman ylpeä. Nyt vaan kuppi kahvia vielä näköön ja fillarin renkaat kohti Porttipuistoa.